Banaaniletut selittyvät sillä, että tyttäreni muisti asian, joka oli minulta unohtunut autuaallisesti. Olimme näet sopineet, että saatuamme uuden sohvan (uusi tuli tänään - ihanaa!) paistaisimme sen kunniaksi banaanilettuja. Miten ihmeessä muksut muistavat kaiken? No, kyllä minullekin letut maistuvat ja ovat sitä paitsi tarpeeksi pehmeää syötävää, minulta kun lohkesi tänä iltana hammas pahemman kerran - en vain uskalla syödä mitään koostumukseltaan järeää. Niin, lettuja ei olekaan meidän huushollissa paistettu pitkään aikaan. Oikeastaan ne olisivat enemmän kuin paikallaan, lettujen kanssa voisi oivallisesti käyttää kaapissa viimeisiään henkäilevän lime curdin pois. Kirpeä sitrustahna voisi antaa makeille letuille vähän särmää. Muuten, lime curd on oivallista paahtoleivän kanssa - suosittelen!
Mutta entä se lohi? Tavalliseen tapaan uuniin kostutettuna sitruunalla ja maustettuna suolalla ja tillillä? Onko vaihtoehtoja? Lohivartaat? Lohikeitto (ei ole loppukesän ruoka?)? Pannulla paistetut lohipalat? Pastakastike lohesta? Olisiko mitään jännittävämpää ruokalajia? Kalasta kirjoittaessani tulee mieleen elävästi äitini muinoin tekemä uunilahna - hyvänen aika, miten maukasta ruokaa! En kertakaikkiaan muista mausteita, mutta muistan nauttineeni ruoasta joka kerta yhtä lailla! Vaan mistä nykyään saa lahnaa? Saako ruokakaupoista muuta kuin tonnikalafileitä, kuhafileitä, lohta eri muodoissa, jättikatkaravun pyrstöjä, silakkaa (kissalle?)? Pangasusfileitä? Onko kalatiskimme nykyään hienostuneempi muoto hunajamarinoidusta broilerista? Eli kaikki haluavat samaa?
Ehkä palaan blogille huomenna, lohivalaistuksen saaneena. Vielä yksi Kir Royal?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti